Tauko ripsienpidennyksistä

  Olen pitänyt ripsienpidennyksiä nyt reilun vuoden verran putkeen, ja jäänyt niihin aivan koukkuun. Ripsienpidennykset on maailman ihanin asia näin laiskalle ja turhamaiselle olennolle kuin itse olen: Ei leviävien silmämeikkien hinkkaamista pois iltaisin ja räpsyt on ojennuksessa vaikka mökillä keskellä metsää. Ilman niitä olo on kuin silmättömällä perunalla.

 Mutta viime kuukaudet pidennykset ovat selittämättömästä syystä pysyneet todella huonosti. Viikon sisällä puolet ripsistä ovat tippuneet ja loput sojottavat miten sattuu. Syytä emme laittajan kanssa millään keksineet; liimaa ei oltu vaihdettu, laittaja on sama, tekniikka on sama enkä ole alkanut syömään mitään lisäravinteita tai muutenkaan syönyt erilaisemmin. Hieman spekuloimme stressiä mutta on sekin aika hassu ajatus että stressi tekisi ripsien rakenteesta niin liukkaan etteivät kuidut pysy. Viimeksi huollossa huomattiin että ripset lähtivät irti jo laiton aikana harjatessa, mitä ei ole ennen käynyt ja ei siis todellakaan kuuluisi käydä. 

 Koitin epätoivoisesti käydä kolmen viikon välein huollattamassa ripsiä (ennen oli neljä viikkoa ja silti ripset olivat edelleen suht hyvät) mutta nyt oli pakko todeta että lompakko ei anna periksi hetkeen. Päätin siis jättää huollon välistä ja antaa ripsien levätä ainakin kuukauden verran, jos siltä tuntuu niin kauemminkin.

 Luonnollisesti vuoden kuitujen pidon jälkeen alta paljastuneet omat ripset ovat ohuet ja lyhyet, ja aivan eri mittaiset. Eikä kaapissa tietenkään ollut ripsiväriä, sillä mitäpä sillä pidennyksien kanssa teki. Kauhistuttuani "silmätöntä" olemustani tein hieman taustatutkimusta ja kipitin Stockmannille hakemaan ripsiväriä, jolla saada jotain volyymiä onnettomiin tikkuripsiini.

 

Päädyin hakemaan jo kerran näytepullon verran käyttämäni Estẽe Lauderin Double Wear Zero- Smudge Lengthening Mascaran. Itselleni ripsivärin tulee olla mahdollisimman kestävä, sillä silmäni vuotavat äärettömän herkästi sekä usein, ja kaupan päälle omaan erittäin rasvoittuvat luomet. Kaipaan ripsiväriltä myös kerrostavuutta ilman paakkuja, tuuheuttavaa efektiä ja näyttävyyttä. En kuollaksenikaan muista miten näyttävät ripset Double Wearilla sai kun vielä oli omat superpitkät ripset päässä, mutta tällä hetkellä ripsivärin käyttöä uudelleen opetellessa haluan sen vain olevan helppoa ja suttaamatonta. Ja siinähän tämä on oikein mainio.

 

Double wear zero-smudge- sarjassa on myös geelieyeliner ja nestemäinen eyeliner, josta jälkimmäisen meinaan käydä vielä nappaamassa palkkapäivän tullen. Karkkipäivän Sanni tekikin siitä erittäin havainnollistavan testin, jonka pääsette lukaisemaan tästä.

 Pitkissä ja/tai tuuheissa ripsissä Double Wear pääsisikin paremmin oikeuksiinsa kuin omissa säälittävissä tyngissäni. Levitin sitä hyvin pikaisesti enkä harjaillut sen kummemmin ihan testimielessä, joten siisteys ei ehkä ole ihan parhaimmistoa. 

  

 Harjasin suht kevyen kerroksen sen kummemmin kikkailematta. Ohuen harjan ansiosta tähtääminen myös silmänurkan ripsiin oli helppoa ja silmäluomen sotkeminen mustaan väriin jäi minimiin. Tämä tulee mestarisotkijan suusta! Parhaimmillaan joudun putsaamaan koko luomen kulmakarvaan asti ripsivärin laiton jälkeen, enkä ole koskaan onnistunut laittamaan ripsiväriä täysin sotkematta.

 

Kuten näkyy, ripseni eivät ole vielä toipuneet ja ovat hyvin hennot, näyttäen epäsiisteiltä. Ne eivät koskaan ole olleet kovin paksut, mutta nyt ne ovat oikein extrahentoiset. Jostain syystä varsinkin oikean silmän ripset (lukijan näkökulmasta vasen) ovat kovin kuluneet.

 

On siinä taas opettelemista että muistaa aamuisin tehdä muutakin kuin pestä hampaat ja pyyhkäistä meikkivoidetta! Saa nähdä montako kertaa lähden töihin ilman ripsiväriä tai kuinka taistelua tämän poisto tulee olemaan. Alaripsiini en yleensä koskaan laita väriä sillä ne ovat kovin pitkät ja sotkevat pituutensa takia alaluomen alle tunnissa.

Estẽe Lauderin Double Wear löytyi muuten Stockmannilta alennuksessa, en tiedä kuinka kauan mutta ainakin tänään oli kanta-asiakaskortilla 26 euroa. Normaalihinta taisi olla 33 euron tietämillä.

 
 
Sain muutaman kysymyksen koskien viime postausta hiuskriisistäni, ja yllättävän moni sanoi että ylioppilaskuvan väri sopi kaikista parhaiten. Myönnän että se on ihoa vasten aika hyvä, mutta en kyllä ainakaan vielä ruskeaa lähde koittamaan. 

 Sen sijaan olen kahden vaiheilla antaisinko juurikasvuni venyä ja katsoisin millainen oma värini nykyään on. Kuva hämää sen verran ettei tyvi ole noin tumma, vaan tuosta asteen verran vaaleampi, noin 9-tasoinen tuhkanvaalea. Oman värin kasvatus on vain vuosia vievä projekti ja oman kärsivällisyyteni tuntien melkein mahdoton projekti, varsinkin kun inhoan monisävyistä tukkaa itselläni. Bad hairday pari vuotta...

  

Koitan miettiä tukkani kohtaloa hyvän aikaa enkä tee äkkinäisiä päätöksiä sillä blondausrupeama oli kovin aikaa vievä ja rankka. Saa nähdä mihin sitä päätyy! 

Huomaattehan uuden kyselyn blogin oikeassa reunassa. Uteliaisuudesta haluan tietää lukijoiden kantaa ripsienpidennyksiin:)

Kommentit

Lähetä kommentti

Suositut tekstit