Käynti Tampereen tähtitornissa

Päätimme sunnuntaina lähteä käymään Tampereen tähtitornilla. Olen miettinyt sitä pitkään aina välillä kun törmään Ursan nettisivuihin tai muuten vain tulee mieleen, mutta jotenkin se on aina lykkääntynyt. Tällä kertaa idea päätyi ihan toteutukseen asti, joten nykäisin galaksimekon päälle ja lähdimme katsomaan planeettoja. 


 Tähtitorni itsessään ei ollut vaikea löytää, Tampereen Ursan sivuilta sai osoitteen ja perillä mäkeen osoitti kyltti. Saavuimme noin 20 minuuttia etuajassa ja saimme auton parkkiin, mutta ihan näin vinkkinä: Menkää etuajassa! Muutama minuutti myöhemmin paikka oli aivan täynnä eivätkä edelleen paikalle tulvivat autot saaneet kunnon paikkaa vaan tornille johtava kapea tie muuttui parkkijonoksi.

 Odottelimme kirkkaassa iltasäässä parikymmentä minuuttia lapsiperheiden ja vanhempien ihmisten keskellä, kunnes tasan seitsemältä ovet avattiin ja vierailijat toivotettiin iloisesti tervetulleeksi.


 

  Pääsimme ensimmäisten joukossa sisään joten tungos ei ollut mitenkään paha vielä siinä vaiheessa. Pääsymaksu torniin oli 5e, maksettuamme raapustimme nimemme vierailijakirjaan ja pääsimme kiipeämään kohti tornia. Käytävässä ja tiloilla oli seinät täynnä planeettoja, tietoa, jäsenten ottamia kuvia sekä havaintolistoja erilaisista planeetoista sekä tähdistä.


 

 Portaat torniin olivat pienet, kapeat ja jyrkät mikä ei siinä vaiheessa ollut vielä ongelma, mutta noin vartti eteenpäin ja paikka oli aivan kuin kuhiseva muurahaispesä. Torniin olisi todellakin pitänyt olla jokin vuorosysteemi, sillä toisiaan tönivä, malttamaton ihmistungos huterilla portailla oli erittäin vaarallinen ja arvaamaton yhdistelmä. Jonosta ei oikeastaan ollut tietoakaan vanhempien työntäessä lapsensa jonon ohi kurkkimaan planeettoja ja jo katsoneiden jäädessä pieneen tilaan pyörimään.

 

 Teleskooppi itsessään oli hyvinkin mielenkiintoinen. En ole aikaisemmin ollut lähellä tällaisia laitteita joilla saa katsottua tähtitaivasta joten taisin olla yhtä utelias kuin ympärillä parveilevat lapsetkin! Tornin kupoli oli ilmeisesti itsestään taivaan mukaan pyörivä, sillä toisin kuin alempana olevalla tasanteella, teleskooppia ei tarvinnut jatkuvasti säätää että planeetta olisi näkyvissä. Saimme kuulla että laitteen hinta oli noin viisi tuhatta euroa ja että katsomisen kohteena oli Jupiter, mutta kovin paljon muuta informaatiota ei tässä kohtaa saanut.



  Puristauduttuamme tornista alas pääsimme iltataivaan alle leveälle tasanteelle, jossa oli sijoitettuna kaksi pienempää teleskooppia. Niistä pienempi oli suunnattu kohti Venusta, joka oli aika hankala tirkisteltävä sen ollessa lähinnä säihkyvä valopallo. Kuten kaaosta ihanan rennosti hallitseva työntekijäkin naurahti, näki planeetan lähes yhtä hyvin omin silmin.


  Tasanteen toinen teleskooppi oli hieman isompi ja kuten tornissa oleva, oli tämäkin tähdätty kohti Jupiteria. Yllättäen tällä pienellä laitteella näki planeetan hieman selkeämmin, onnistuin jopa näkemään kaksi ruskeaa raitaa mitkä planeettaa halkovat ja sitä ympäröivät kuut. Laitteen herkän liikkumisen ja taivaan liikkeiden vuoksi säätö oli tarpeen melkein joka ihmisen jälkeen, mutta asiasta vastaava henkilö teki sen nopeasti ja jaksoi jutellakin paljon planeetasta.

 

 Kävimme vielä kerran korkeammalla tornissa mutta lähdimme melkein saman tien pois sillä ruuhka oli kaikkein pahimmillaan ja oli aivan mahdotonta edes liikkua. Menimme alakertaan kurkkaamaan ohittamaamme huoneeseen, jossa isolla kankaalla näimme heijastuksen avaruudesta, tähtien ja planeettojen sijainnista sekä jopa miten tähtikuviot muodostuvat. Ohjelma oli nimeltään Stellarium ja voit tutkia sitä myös omalla tietokoneellasi tai sitten ulkona kännykällä Google Skymap- appilla reaaliajassa jos et pääse tähtitornille katsomaan! 

 
 

 Oma suuri suosikkini tornilla oli huolellisesti teeman mukaan maalatut seinät joista löytyi ties mitä planeettoja, sekä portaat joista jokainen esitteli jonkun uuden tähtimuodostelman tai muun tiedon. Pitkin seiniä oli pieniä lappusia joissa luki valovuosia, etäisyyksiä sekä planeettojen nimiä.

 


 
Ilokseni tasanteen työntekijät bongasivat Galaxy blue- mekkoni ja sain runsaasti kehuja, joten olihan se pakko hieman kehua että mekon printti on virallisesta NASA:n kuvasta tehty...

 

  Kaiken kaikkiaan kokemus oli mukava. Julisteet ja tarvikkeet olivat hieman kuluneita ja pienellä vaivalla paikasta olisi saanut vaikuttavamman sekä ammattimaisemman, mutta tunnelma oli lämmin ja työntekijöistä niin iso plussa kuin vain voi antaa! Olisin ehkä kaivannut paikan päällä enemmän infoa suullisesti samalla kun planeettoja kurkki, mutta sitä sai sitten pikkuhiljaa lueskelemalla ja tutkimalla rakennusta.

 Itse teleskoopit eivät olleet kovin hyviä, mutta yhdistys ei ole kovin suuri joten mielestäni oli todella upeaa että laitteisto oli niinkin hyvä. Planeetat näkyivät ja saimme selvää joistakin yksityiskohdista, mutta selkeämpi näkymä taitaisi vaatia jo muutaman kymmenen tuhatta lisäeuroa.




 

 Kaiken kaikkiaan vierailu tähtitornilla on jotain mitä jokaisen kannattaisi edes kerran tehdä. Kun menee paikalle tarpeeksi ajoissa niin välttyy pahimmalta ruuhkalta ja ehtii tiirailemaan planeettaa paljon paremmin! Tämä mihin me menimme oli sunnuntai-iltana kello 19-21, mutta yhdistys järjestää niin paljon muutakin. Heillä on tilausnäytöksiä ryhmille, kerhoiltoja, kursseja sekä pienimmille lasteniltoja. Jos itselläni olisi lapsia, haluaisin ehdottomasti viedä heidät tänne :)


 

Kommentit

Suositut tekstit